torstai 20. tammikuuta 2011

Minä lukijana

Mukavaa torstaita!
Tämä on ensimmäinen kerta, että kirjoitan blogia suomen kielellä, tuntuu hieman jännittävältä, mutta toivottavasti tästä tulee hauska juttu. Aloitetaan vaan !
***
Lukeminen, teksti, suomi

Lukeminen on yksi lempi harrastus, josta nautin, niin kuin urheilusta tai retkeilystä, mutta tavallisesti ajan takia en harrasta näin usein, kuin pitäisi. Luen useammin suomen kielellä, mutta tietenkin äidinkielellänikin, esimerkiksi uutisia, runoja ja romaaneja. Suomessa eniten luen suomalaisia tekstejä, niin sanasto ja ymmärtäminen kehittyy. Ne ovat muun muassa uutisia, kursseihin liittyviä kirjoituksia, nettisivuja (käytän Facebookiakin suomen kielellä :) ) ja myös musiikkilehtiä.
Mikä on teksti? - Kysytään. Minun mielestäni teksti on yhtäjaksoinen asia, jossa ovat kirjaimet, välimerkit, sanat ja lauseet. Teksti kertoo jostakin asiasta, sen muoto voi olla uutinen, runo, lauluteksti tai arvostelu. Tekstin tarkoituksena välittää mielipidettä, ajatusta, olotilaa ja niin edelleen. Mikä ei ole teksti? Voidaan sanoa, että yksi sana ei ole. Ei voida puhua tekstistä, jos se on epäyhtäjaksoinen, esimerkiksi sanakirja tuli nyt mieleen. Siellä ovat kirjaimet, sanat, lauseet, ei kuitenkaan voida kutsua tekstiksi.

Oppimiskokemuksestani? - Hmm. 

Se on ehkä hauska juttu ja voi vaikuttaa epävakavalta, koska minä aloitin opiskella suomea kahden asian takia: ne ovat musiikki ja luonto. Sanotaan että Suomi on „hevimaa” ja täällä on paljon kivoja bändejä. Tutustuin suomalaiseen kulttuuriin noin 18 vuotiaana, kun olin Moonsorrowin keikalla Unkarissa. Bändi laulaa suomeksi ja tekee mahtavaa musaa. Heidän keikka oli iso vaikutus minulle, ja siitä alkaen olen kiinnostunut Suomesta ja kielestä. Ja luonnosta ei tarvitse kertoa paljon, olen ihastunut äkkiä! :) Siis nämä kahden asian takia aloitin opiskella yliopistossa sivuaineena suomea, ja senkin takia olen nyt täällä. Aikaisemmin ja nykyäänkin olen kääntänyt laulutekstejä ja luen levyarvosteluja, musiikkiartikkeleita. Tietysti ei vain hevimusiikki, myös luonto kiinnostaa Suomessa, mutta musiikista johtuu siis kaikki. Näin suomen kieli ja kulttuuri on „ammattini” ja harrastukseni.

Vaikka olen opiskellut jo 3 vuotta tätä kieltä, tuntuu joskus, etten osaa mitään, minun on vielä paljon opittavaa. Vieraalla kielellä on vaikea ymmärtää vanhoja romaneja, novelleja ja ehkä politiikasta kertovia tekstejä. Mutta pidän lukea nykykirjallisuutta, matkailusta, historiasta. Ne ovat ehkä helppoja, koska kiinnostaa. Mutta tietysti sekin riippuu sanastosta ja aiheesta.
Lukea vierellä kielellä on hyödyllistä, koska antaa ymmärtämään kulttuuria, ihmisten sanontaa, keskustelua, voidaan osallistua ja reagoida siihen. Osataan lukea uutisia, näin tiedetään maan tapahtumista ja niin edelleen.
Mitä lukustrategioita käytän? - Minulla ei ole sellaista, teen kotiläksyjä ja yritän aina seurata opettajan sanoja :) . Kun kiinnostaa minua jotain aihe, muistan paremmin. Harvoin käytän sanakirjaa, mutta kun tarvitsen sitä, netistä löytyy hyvä: www.finnhun.com. Tietenkin aikaisemmin pyöritin useammin kun sanasto oli liian vähän. Ehkä kannattaisi taas useammin!

2 kommenttia:

  1. En tienyt mistään suomalaisesta hevi-bändistä...
    Käytkö usein keikassa??

    VastaaPoista
  2. Etkö? :) Suomi on "hevimaa", sanotaan se esim. Keski-Euroopassa ja myös pohjoisessa. Minulla on hyvä vinkki, jos tykkäät sellaiseta musasta tai kiinnostaa. Kannattaa tsekkata: http://www.metalfromfinland.com/bands/

    Muuten kyllä, käyn usein keikoilla. Täällä on hyvä tilanne,koska paljon bändejä on liikkeessä ja joka viikonloppuna löytyy sopiva ohjelma. Ja muun muassa Lutakko ja Katse ovat hienot keikkapaikat :).

    VastaaPoista